Käytettävyys

Käytettävyydellä tarkoitetaan jonkin asian, kuten sovelluksen käyttäjäystävällisyyttä sen kohdekäyttäjien näkökulmasta. Käytettävyydestä käytetään myös ilmausta UX, eli User Experience, jonka suomennos ’käyttäjäkokemus’ hyvin osuu asian ytimeen. Käytettävyys tarkoittaa siis jonkin asian käyttäjien omaa kokemusta kyseisen asian käyttämisestä.

Käytettävyyteen kuuluu asioita kuten helppokäyttöisyys, selkeys, käyttöliittymän ulkonäkö sekä ylipäätään käyttäjäystävällisyys. Monille onkin varmasti tuttu kokemus, ettei esimerkiksi löydä haluamaansa asiaa joltain verkkosivulta, jolloin yksinkertaistenkin asioiden suorittaminen saattaa muuttua hirveäksi säätämiseksi. Käytettävyyden testaamisella pyritäänkin kitkemään pois ongelmallisia tilanteita, joissa käyttäjä ei esimerkiksi tiedä mitä klikata, mille sivulle hänen tulisi siirtyä, tai mitä mikäkin kuvake tarkoittaa. Tällaisiin epäkohtiin pyritään puuttumaan mahdollisimman aikaisin, sillä jälkeenpäin niitä voi olla vaikea lähteä korjaamaan. Tarkoitus on ajoissa ymmärtää, millaiset ihmiset sovellusta käyttää ja mitkä ovat heidän käytännön tarpeensa ja jo alusta asti pyrkiä huomioimaan tämä käyttäjien näkökulmasta jo ennen varsinaista testaamista. Lisäksi optimaalisinta olisi suorittaa useita testauksia projektin eri vaiheissa, jotta tiedetään suunnan olevan oikea pitkin prosessia.

Testaaminen

Mitä käytettävyystestaamisessa sitten varsinaisesti testataan? Käytettävyystestausta ei tule sekoittaa käyttäjän hyväksyntätestaukseen tai käyttöliittymän ulkonäkö tai tuntumatestaukseen, vaan käytettävyyden testaamisella määritellään, onko sovellus mm. hyödyllinen, saavutettava ja käyttökelpoinen. Kategorioittain asioita, joihin keskitytään ovat tehokkuus, suorituskyky, tarkkuus, sekä käyttäjäystävällisyys. Tehokkuudella tarkoitetaan, kuinka helppo sovelluksen käyttö on oppia, onko se hyödyllinen, tuoko se lisäarvoa kohderyhmälle ja onko sisältö kuvineen, kuvakkeineen ja värineen silmää miellyttävä. Suorituskyvyllä viitataan tehtävien suorittamisen tehokkuuteen, esimerkiksi halutuiden asioiden löytämisen pitäisi vaatia mahdollisimman vähän navigointia ja käyttöliittymän rakenteen tulisi olla yhdenmukainen. Tarkkuudella tarkoitetaan sovelluksen tietojen ajantasaisuutta, paikkansapitävyyttä ja eheyttä. Esimerkiksi tyhjiä sivuja tai rikkinäisiä linkkejä ei saisi löytyä. Viimeiseksi käyttäjäystävällisyydellä tarkoitetaan sovelluksen helppokäyttöisyyttä. Käyttöliittymän tulee olla selkeä ja intuitiivinen, eikä sovelluksen käytön pitäisi vaatia turhan paljon opettelua. Lisäksi käyttäjille pitää tarjota tarvittaessa selkeät ohjeet sovelluksen ymmärtämiseen.

Käytettävyystestaus suoritetaan tyypillisesti järjestelmä- ja hyväksyntätestauksen tasolla ja sen käytännön prosessi jakautuu tyypillisesti viiteen osaan: suunnittelu, rekrytointi, testaus, analysointi ja raportointi. Suunnitteluvaiheessa määritellään käytettävyystestauksen tavoitteet, testaamiseen käytettävät metodit ja käytänteet, testaajien määrä, mitä käyttäjäryhmää testaajien tulisi edustaa sekä missä muodossa raportointi suoritetaan. Rekrytointivaiheessa rekrytoidaan testaajia testaussuunnitelman mukaisesti ja pyritään koostamaan halutunlainen testiryhmä. Testausvaiheessa suoritetaan varsinainen testaus käytännössä. Analysointivaiheessa käydään läpi testauksessa kerätty data ja määritellään mihin asioihin sen perusteella tulisi puuttua. Raportointivaiheessa käydään läpi testitulokset tarvittavien sidosryhmien kanssa.

Tarvittavien testaajien määrä vaihtelee tietenkin sovelluksen ja sen tarpeiden mukaan, mutta tutkimusten mukaan on yleisesti arveltu viiden testaajan kykenevän löytämään 80% sovelluksen käytettävyysongelmista. Yleisesti voi olettaa viiden testaajan riittävän, mutta budjetin salliessa kannattaa pyytää asiantuntijan neuvoa sopivimmasta määrästä.

Käytettävyystestaus suoritetaan käytännössä lähes aina ohjatusti. Testaajalle annetaan tiettyjä tehtäviä (eri käyttötapauksia) ja testaajan tehtävänä on suorittaa kyseinen tehtävä ilman ohjaajan neuvoa. Ohjaaja tarkkailee testaajan käytöstä ja kirjaa havainnot. Mitä vaivattomammin testaaja suoriutuu tehtävästä, sitä onnistuneempi sovellus on käytettävyyden kannalta. Testauksen voi suorittaa joko paikan päällä valmistellussa tilassa, jossa sekä testaaja että ohjaaja ovat läsnä, tai etänä, jolloin esimerkiksi käyttäjän ääni, näyttötoiminta ja eleet tallennetaan automatisoidulla sovelluksella ohjaajille tarkasteltavaksi.

Lisäksi on olemassa sovelluksia, joilla voidaan jatkuvasti seurata tavallisten käyttäjien käytöstä sovelluksessa, joka mahdollistaa sovelluksen käytettävyyden jatkuvan parantamisen julkaisun jälkeenkin ilman erillisiä testejä. Yksi esimerkki tällaisesta passiivisemmasta sovelluksesta on Smartlook, johon tutustutaan nyt vähän tarkemmin.

Testaustyökalu - Smartlook

Smartlook on siis eräänlainen passiivinen työkalu, jolla voidaan jatkuvasti seurata tavallisten käyttäjien toimintaa käytettävyyden parantamiseksi. Smartlookin kotisivulla mainitaan, että Smartlook on hyvin monipuolinen työkalu, joka auttaa selvittämään sovelluksen kipukohtia tallentamalla käyttäjien toimia verkkosivulla tai mobiilisovelluksessa. Smartlookilla voi pitää kirjaa siitä, ketkä kävivät tietyssä verkko-osoitteessa, mistä kaupungista he tulivat ja mitä laitetta he käyttivät. Lisäksi Smartlookin always-on tallennus tallentaa jokaisen käyttäjän toimet sovelluksessa, joka mm. auttaa löytämään tiettyä käytöstä sekä mahdollistaa tallenteiden katsomisen esimerkiksi tietyn bugin osalta. Lisäksi työkalu kirjaa käyttäjien käynnit ja käyntien aikaiset toimet.

Smartlookilla voi myös luoda lämpökarttoja (heatmaps), jotka mm. näyttävät mitä kohtia sivustosta käyttäjät ovat yleisimmin selailleet, tai minne he ovat hiirtään siirrelleet. Lämpökarttaa voi suodattaa uusien ja vanhojen käyttäjien välillä, jolloin voidaan selvittää, miten käyttäjien käytös sovelluksessa on muuttunut ajan myötä, esimerkiksi suosivatko vanhat käyttäjät tiettyjä elementtejä muiden ylitse. Lämpökarttaa voi myös suodattaa laitteen mukaan, jotta voidaan nähdä, miten sovellusta on käytetty erikseen tietokoneilla, mobiililaitteilla tai tableteilla.

Smartlookilla voi myös suodattaa tallenteita tapahtumien (events) mukaan. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi elementin klikkaaminen, tekstin kirjoittaminen, tai mikä tahansa asia, mitä Smartlookille lähetetään API:n kautta. Tällä voidaan selvittää mm. kuinka usein käyttäjät klikkaavat tiettyjä elementtejä. Käytön helpottamiseksi suuri osa Smartlookin tapahtumasysteemistä on automatisoitua, eli sovellus automaattisesti aloittaa tallentamisen, kun käyttäjä esimerkiksi klikkaa tiettyä elementtiä, jolloin voidaan vaivattomasti tarkastella, mitä käyttäjät ovat tehneet siirryttyään esimerkiksi tietylle sivulle, tai aloitettuaan jonkin tietyn toimen, esimerkiksi mitä verkkokaupan käyttäjät ovat tehneet siirryttyään maksamaan ostoksistaan.

Suppilot (funnels) auttavat selvittämään mihin ihmiset ovat jääneet jumiin tai missä he ovat jättäneet homman kesken, eli käytännössä kuinka suuri osa ihmisistä on onnistunut suorittamaan jonkun tietyn asian loppuun asti, josta voidaan päätellä kyseisen asian suorittamisen helppous ja mielekkyys. Näin kipukohtia on helpompi löytää ja ne voidaan korjata. Suppiloita voi luoda tietyistä tapahtumista, jolloin voidaan jälleen helposti tarkastella tiettyjen toimintojen käytön paranemista ajan myötä.

Smartlook luo kaiken tämän datan pohjalta hyvin kattavia tilastoja, jotka ovat kaikki kerätty Smartlookin kojelaudalle useine kaavioineen ja kuvioineen. Lisäksi Smartlookilta voi pyytää sähköposti-ilmoituksia viikoittain tai kriittisten asioiden hajotessa.

Muita ominaisuuksia Smartlookissa ovat mm. tallenteiden suodattaminen käyttäjien turhautuneiden klikkausten (rage clicks) mukaan, jolloin on helppo löytää käyttäjiä ärsyttävät ja turhauttavat kohdat, tallenteiden suodattaminen Javascript-virheiden mukaan, jolloin voidaan tarkastella milloin tietty virhe on ilmaantunut ja mitä käyttäjä teki virheen ilmestyessä, ilmoitukset poikkeuksista, kuten yllättävissä muutoksissa JavaScript-virheiden määrissä, jolloin teknisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, sekä kävijöiden suodattaminen IP:n mukaan, jolloin esimerkiksi sovelluksen ylläpitäjät eivät vaikuta tilastoihin.

Yhteenveto ja Meijän metsät -projekti

Kokonaisuudessaan käytettävyys on siis todella suuri ja tärkeä osa sovellusta. Teknisesti aivan upea sovellus voi epäonnistua rajusti, jos sen käyttäminen ei tunnu helpolta ja mielekkäältä. Käytettävyystestaus, tai vähintään käytettävyyden vakava huomiointi on hyvän sovelluksen perusedellytys, johon voi olla vaikea puuttua jälkeenpäin. Kehityksen aikana kannattaa siis suorittaa mielellään useita käytettävyystestejä kehityksen eri vaiheissa, jotta tuotteen kipupisteet saadaan karsittua pois ennen julkaisua. Julkaisun jälkeenkin sovellusta ylläpidettäessä käytettävyyttä on edelleen hyvä seurata, jos mahdollista. Tämä mahdollistaa sovelluksen jatkuvan parantamisen jatkossakin.

Meijän metsät -projektissa käytettävyys on jatkuvana huomiona käyttöliittymän suunnittelussa. Vaikkei varsinaista käytettävyystestausta projektissa suoritetakaan, kuuluu projektiin kuitenkin demoversion testipäivä, jolloin ulkopuoliset henkilöt pääsevät antamaan palautetta oman käyttökokemuksensa perusteella, jolloin saamme projektille palautetta myös käytettävyydestä ja sen parantamisesta. Tuotoksen keskeneräisen luonteen vuoksi käytettävyys onkin hyvin mahdollisesti testipäivän pääpainona.